KOIRISTAMME JA KASVATUKSEEMME LIITTYVISTÄ ASIOISTA ON TÄLLÄ
HETKELLÄ TIETTYJEN NETISSÄ (palstoilla minne
ei pääse edes vastaamaan) LIIKKUVIEN JA PUHELIMITSE
SAATUJEN HUHUJEN VUOKSI TOIVEENI, ETTÄ MINULTA KYSYTTÄISIIN
SUORAAN KOIRIENI TAUSTOISTA JA NIIDEN TERVEYDENTILASTA JA VASTA
SEN JÄLKEEN JOKAINEN TEKISI PÄÄTELMÄNSÄ MIKÄ
ON TOTTA JA MIKÄ MAHDOLLISESTI MUSTAMAALAAMISTA OMIEN TARKOITUPERIENSÄ
VUOKSI
(harvinainen rotu = vähän ostajia, jonka vuoksi näköjään
kaikki on sallittua).
ROTUMME EDUSTUS NIIN HARRASTAJIEN KUIN KASVATTAJIENKIN OSALTA HALUTAAN
MYÖS TIETYILLÄ TAHOILLA PITÄÄ "KAHTIAJAKAUTUNEENA",
MIKÄ ON RODUN KANNALTA ERITTÄN SUURI RISKITEKIJÄ, NIIN
RODUN KEHITYKSEN KUIN SEN TERVEYDENKIN KANNALTA.
HUOM! Pemeka ei edusta virallisesti
perunkarvatonkoiraa ja meksikonkarvatonkoiraa.
ALLA OLEVIIN LINKKEIHIN OLEN VASTANNUT TÄSSÄ JA LISÄÄ
TIETOA SAAT KYSYMÄLLÄ SUORAAN KOSKA
PEMEKAN FOORUMILLE EN PÄÄSE SUORAAN VASTAAMAAN
041-585
9682 tai laita sähköpostia baysbushyfur.kennel@pp.inet.fi
http://www.pemeka.fi/forum/viewtopic.php?t=526
(foorum poistettu netistä)
http://www.pemeka.fi/forum/viewtopic.php?t=525
(foorum poistettu netistä)
Mielestäni on
melkoista itsensä ”jalustalle nostamista” sekä
aliarviointia ja kunnioituksen puutetta rotumme alkuaikojen kasvattajia
(kasvattajia
joita kuitenkin näiden henkilöjen taholta ylistetään
taas toisaalla?) kohtaan joidenkin ihmisten taholta,
kun he noin vain tietävät ja osaavat sormiaan napsauttaen
poistaa jonkin sairauden kuten esim. epilepsia, joka on kuitenkin lähtöisin
todella kaukaa jo siitä lähtien, kun rotua on alettu kasvattaa
Euroopassa ja Perussa sekä jonka todennäköisimpänä
periytymismallina monella rodulla pidetään polygeenistä
resessiivisyyttä mikä jo itsessään on ennalta arvaamattomasti
käyttäytyvä periytymismalli. Yksinkertaisen resessiivisen
ja polygeenisen periytymismallin tilastollinen erottaminen voi vaatia
useita satoja, jopa tuhansia yksilöitä, niin miten joku voi
noin vain väittää tietävänsä ihan "silmämääräisesti"
mistä sairaita koiria tulee ja mistä ei.
Edelleenkään meillä ei ole olemassa testiä millä
varmuudella saataisiin kantajat tietoon, joten ne on jokaisen pääteltävä
pienissä päissämme ihan kuten tähänkin saakka
on tehty!!! Joku onnistuu tässä paremmin ja joku huonommin,
mutta ei se silti siitä paremmin onnistuneesta täydellistä
tee! Ja tiettävästi ei epilepsiaamme tulla saamaankaan testiä
näiden syyllistävin tahojen jättäytyessä pois
koko tutkimuksesta!
Lainaus, koiranjalostus.fi "Ennen kuin eri rotujen epilepsioiden
periytymismekanismeista tai -asteista on saatu tarkempaa tietoa, on
jalostuksessa edelleen järkevintä noudattaa vanhaa neuvoa,
jonka mukaan ainakin mahdollisesti perinnöllisistä syistä
kohtauksia saaneet ja sairaita jälkeläisiä tuottaneet
yksilöt tulisi jättää käyttämättä
jalostuksessa. Mikäli populaatiokoko sen mahdollistaa, voidaan
harkita myös kohtauksia saaneiden yksilöiden muiden lähisukulaisten
jalostuskäytön rajoittamista."
Meillä populaatiokoko ei todellisuudessa kuitenkaan salli rankkaa
karsintaa, vaikka näin joku kuvitteleekin suuren pentumääränsä
perusteella. Pentujen määrä ja koko Suomen koirakannan
tai vaikkapa koko Euroopan koirakannat yhteenlaskettuna eivät yllä
edes sallittuun minimiin populaatiokokoon, koska koirat ovat niin suuressa
määrin toinen toisilleen sukua. Geenivaihtelu rodussamme on
nykyisin TODELLA alhaisella tasolla.
Lainaus kirjasta Lemmikki-eläinten jalostus: "Vaikka eläimiä
olisi paljonkin, hyvin läheisten sukulaisten jalostuskäytöllä
vaikuttavasta kannasta tulee pieni."
Yllä esitettyihin asioihin perustuen mielestäni jokainen
koira pitää laskea vähintäänkin kantajaksi
(kantaja
on koira mikä kantaa vikageeniä, mutta ei itse ole sairas
tai sairastu)
minkä tahansa sairauden osalta ja miettiä riskit sen mukaan.
Itse tiedän nykyisin tasan tarkkaan käyttämäni koirat
ja niiden taustat, myös tuontikoirat ja yritän näiden
pohjalta laskea mahdolliset riskit.
Nolla% sukusiitoksen katson parantavan rodun populaation monimuotoisuutta
ja samalla vähentävän koirien sairastumisriskiä.
Ikinä en ole ollut siinä uskossa enkä koskaan ollut sitä
mieltä, että 0% sukusiitos ei olisi joiltain osin myöskin
riski. Totta kai siinä on omat riskinsä, mutta nykytietämyksen
ja tutkimusten pohjalta olen katsonut 0% sukusiitoksen olevan kaikella
tavalla se mikä parantaa ja antaa rodullemme elinvoimaa mitä
se kipeästi näyttää tarvitsevan.
Enkä
myöskään KOSKAAN ole sanonut enkä todellakaan tule
koskaan kenellekään sanomaan, että meiltä terveen
koiran saa riski on aina vähintäänkin 50/50, joka todellisuudessa
vastaa lähemmin totuutta, kuin se, että julistaisin netissä
ym. paikoissa koirieni olevan terveitä, kuten eräät tekee.
Tämä koskee kaikkia sairauksia niitä mitä meillä
on jo tavattu ja mitä tulevaisuus vielä mitä todennäköisemmin
tulee tuomaan tullessaan. Kukaan meistä ei ole ”jumala”
eikä edes ”puolijumala”, kun kyseessä on luojan
luomat luontokappaleet.
Tällä hetkellä pitäisi myös ottaa huomioon
nämä vakavat silmäsairaudet, joita on rodussamme ihan
lähiaikoina ilmennyt. Kyseisten silmäsairaiden vanhempia ja
niiden sisaruksia näköjään voidaan huoletta käyttää
vaikka kaikki periytymismallit epilepsiassa kuin silmäsairauksissakin
ovat samoja!!!
Eikö nämäkin suvut pitäisi poistaa jalostuksesta
jos kerran epilepsia suvutkin tulee poistaa??? Mitähän jäljelle
sitten jäisikään? Aika tyhjät lapaset jokaiselle
sanon minä.
Naurettavalta kuulostaa myös huolestuminen ”rodun tilasta”
ainoastaan meidän koirien ja käyttämieni koirien osalta
:o)))
Näiden kahden ”leirin” koirathan ovat tavallaan ihan
eri rotuja, koska kumpiakaan ei sekoiteta keskenään, joten
en ymmärrä mikä huolestumisen aihe se rodun kannalta
silloin on???
Tosin jos pidemmälti ja syvemmin ajatellaan, niin onhan nämä
meidän koirat toki kaikki toinen toisilleen aika läheistäkin
sukua, vaikka tietyillä koirilla sattuukin olemaan eri nimet ja
ne ovat eri kasvattajien käytössä, mutta silti näillä
koirilla kuitenkin on samat esivanhemmat. Voihan sekin tietenkin aiheuttaa
huolta sen vuoksi, että omien koirien terveys ym. ei olekaan välttämättä
ihan niin kunnossa kuin asiasta annetaan ymmärtää ;o)
Meillä kasvatetuista aroista ja purevista koirista on ikuisesti
huudeltu, mutta kumma kyllä jokainen meillä käynyt, joka
on meidän koirat nähnyt on täällä maininnut
käyneensä katsomassa rotua muidenkin kasvattajien luona ja
kummasti vain on aina mainittu, että toisilla on paljon aremmat
koirat kuin meillä.
Käytettyjen tuontiurosten ikää ja käytön syitä
voidaan jokainen miettiä tahoillamme, koska itse en koe olevani
tässä suhteessa sen syyllisempi nuoremman koiran (1-2 vuotiaan)
käyttöön kuin muutkaan. Tämän voi tarkistaa
taasen tuolta Kennelliiton KoiraNetistä ;o)